Jumala se vaan jaksaa opettaa meikäläistä.
Se antaa mun tehdä juttuja, mitä oon aina halunnu tehdä,
juuri niitä juttuja, joita en ikinä uskonu osaavani tehdä,
joihin en ikinä uskonu saavani mahdollisuutta.
Nyt mun pitäis vielä opettaa niitä juttuja muille.
Minuakin se Jumala käyttää,
antaa uusia ystäviä, unelmia,
haasteita.
Kyllä Jumala parhaiten tietää,
millä tavalla me opitaan.
Jumala ei vaan pidä koulussaan kiirettä.
Hän tekee kaiken ajallaan, oikeella tavalla.
Opettaa meitä oottelemaan, olemaan kärsivällisiä,
luottamaan.
Luottamaan Opettajaan aina,
Hänen viisauteensa,
hyvyyteensä,
uskollisuuteensa.
Siihen, että vain Hänen kanssaan
me saadaan elää juuri ne unelmat,
joiden piti olla meille liian suuria.
Dios me está enseñando cosas.
Me está permitiendo hacer cosas que siempre quería hacer,
cosas sobre cuales decía que no sepa hacerlas,
que nunca vaya a tener posibilidad para hacerlas.
Hasta me está poniendo a enseñar cosas aquellas a otra gente.
Además me está usando,
me está dando nuevos amigos, nuevos sueños,
nuevos desafíos.
Dios sí que sabe cómo aprende uno mejor.
Pero no nos enseña con prisa.
Todo lo da a su tiempo, en forma correcta.
También nos enseña a esperar, a tener paciencia,
a confiar.
Siempre confiar en el Maestro,
en su sabiduría,
en su bondad,
en su fidelidad.
En que solo con Él lograremos aquellos sueños
que nos parecían demasiado grandes.
