domingo, 20 de junio de 2010

¡Mi Dios ya me lo había enseñado!

Mielenkiintoista on, että kun meitä viivästytetään
tai sairaus, tyhmyys tai islantilaiset tulivuoret
vievät meidät raiteiltamme,

kun löydämme itsemme huonovointisena,
työttömänä, naimattomana tai huomaamattomana,

meille syntyy tilaa, jossa voimme juhlia
elämän laiminlyötyjä polkuja
ja kuunnella kärsivällisesti,
mikä onkaan Jumalan uusi suunnitelma A meille.

- Pete Greig

miércoles, 9 de junio de 2010

Luopua - Dejar cosas atrás

Mis papás me visitaron aquí en el Norte.
En el septiembre, si Dios permite,
ya voy a estar en el otro lado del mundo.
Sí, estoy por dejar este Norte por seis meses más o menos.

Mis papás se llevaron cosas mías con ellos.
Solo me dejaron lo que voy a necesitar durante el verano.

Mi guitarra, mi violín, mi gaita,
libros (de la biblioteca),
ropa,
colchones para los que quizá todavía me visiten,
platos y ollas,
mis plantas,
música y fotos en la compu.

Y la bicicleta, ¡claro que sí!

Me encanta la vida simple.
Me encanta ver lo que de verdad me importa.

Vanhukset kävivät kylässä ja veivät mun muuttokuorman mukanaan.
Syksyllä oonkin sit jo jossain aivan muualla, jHs.
Kesän asun vielä pohjoisessa,
ja jättihän ne vanhukset tänne vielä jotain tarpeellista.

Kitaran, viulun, gaitan,
kirjaston kirjoja,
vaatteita,
vieraspatjoja,
lautasia ja pannuja,
bambun ja muut kasvit,
musiikkia ja valokuvia tietokoneelle.

Ja fillarin, tietenki!

Yksinkertainen elämä on kivaa.
Sekin on kivaa, että todella tietää, mikä on tärkeää.