vive un monstruo...

...en el primer piso de mi nueva casita. A veces ruge y gruñe, a veces chilla y silba. Come mucha ropa y pasa sus días escupiendo agua de sus entrañas. Ese monstruo se llama lavadora y a veces me da mucho miedo. En el edificio donde vivo tenemos lavadora que todos los vecinos podemos usar. Es cosa buenísima y muy útil para mí, pero parece que todavía yo y la lavadora no hemos ganado la confianza una de la otra... Ahorita ella está disfrutando su vida de monstruo y maltratando mis sábanas y ¡yo aquí arriba en mi habitación tratando hacer algo razonable a la vez!

Ya pasó una semana después de la pascua, poco a poco he avanzado en arreglar mi cuarto y ya me cabo vivir aquí. Me encanta la región y la cercanía de mi trabajo... Bien puedo salir de la casa diez minutos antes y llegar a tiempo a trabajar. Mañana voy a dar un paseo poquito más largo para mi bici, es que como ya pasó el invierno, voy a abandonar los buses a su suerte y montar en bici a la iglesia...

Mi hermana viajó a Suiza el domingo, va a tomar un curso de JUCUM (Juventud Con Una Misión) allí y volverá a Finlandia tres meses después, creo. Una amiga viajó a Polonia con su curso bíblica para hacer misiones allí. ¡Y yo estoy en Finlandia! De verdad tengo muchas ganas de viajar yo también, pero a la vez me encanta estar aquí por el tiempo que Dios quiera, servirle a Él en medio de esta nación (los latinos que viven aquí también son parte de esta nación) y esperarles a ustedes, mis colombianos, ecuatorianos y venezolanos, a visitarme...



Alakerrassani asuu hirviö!! Joskus se murisee ja karjuu, joskus taas kiljuu ja viheltelee. Se syö paljon vaatteita ja kuluttaa aikaansa syljeskellen vettä sisuskaluistaan. APUVA!! Hirviön nimi on pesukone ja se on tosi pelottava. Tässä uudessa kerrostalossa, jossa asun, on pesukone kaikkien asukkaiden yhteiskäytössä, ja sehän on vain hyvä asia. Vaikuttaa kuitenkin, ettemme me kaksi ole vielä saavuttaneet toistemme luottamusta... Just nyt pesukone nauttii hirviön elämästään ja pahoinpitelee lakanoitani, ja minä täällä asunnossani yritän samalla tehdä jotain järkevää.

Pääsiäisestä on nyt kulunut jo viikko, ja vähitellen oon saanut järjesteltyä tätä uutta asuntoa niin, että mahdun jo asumaan tänne. Tää seutu on tosi kiva, ja parasta on se, että työmatkaa mulla ei ole kuin vajaa kymmenen minuuttia. Huomenna ajattelin ulkoiluttaa pyörääni vähän enemmänkin ja jättää kevään kunniaksi linja-autot oman onnensa nojaan. Eli pyörällä kirkkoon.

Siskolikka lähti sunnuntaina Sveitsiin Missionuorten kurssille, tulee luullakseni kolmen kuukauden päästä takaisin Suomeen. Yksi ystävä taas meni Puolaan aktioon raamattukouluryhmänsä kanssa. Ja minä Suomessa! Munkin tekis mieli matkustaa johonkin, mutta samalla on kerta kaikkiaan huippuhienoa olla täällä niin kauan kuin Jumala tahtoo, palvella Häntä tän kansan (myös täällä asuvat latinot on osa tätä kansaa) keskuudessa ja odottaa kaikkia omia kolumbialaisiani, ecuadorilaisiani ja venezuelalaisiani kyläilemään...

todo se cambia

De verdad ha pasado demasiado tiempo sin escribir. Muchas cosas se han cambiado y muchas aún quedan por cambiarse, creo...

Hace una semana me mudé a Helsinki, a la ciudad capital de Finlandia. Había y todavía hay mucho trabajo por la mudanza, aunque Dios envió a mi mamita a ayudarme. Ella pasó la semana pasada conmigo allí, y ahora estoy celebrando la semana santa en Jyväskylä junto con mi familia. Mañana viajaré otra vez a Helsinki... Hay mucho trabajo y muchos estudios, y también otras cosas para hacer. Pero me gusta la nueva casita, está más cerca de mi trabajo y también al lado de una parada de trenes, pues es más fácil para mis amigos también llegar a visitarme.

Hace poco realicé que ya he pasado casi un año en Finlandia. El año se ha ido rápidamente, pero por otro lado siento que haya estado aquí mucho más tiempo ya, como he hecho y experimentado tantas cosas después de volver de Colombia. Les cuento que América Latina me hace mucha falta, quisiera estar allí y ver toda mi gente. Pero bueno, todavía toca hacer mucho en Finlandia, y por eso estoy tan emocionada de lo que Dios va a hacer aquí en mi tierra.

---

Onpa taas kulunut aikaa kirjoittamatta. Monet asiat on muuttuneet ja paljon on vielä muuttumassa, luulen...

Viikko sitten muutin Helsingin puolelle. Muutossa oli ja on vieläkin paljon työtä, vaikka Jumala lähettikin äitimuorin auttamaan. Hän oli viikon siellä mun kanssa, ja nyt oon viettämässä pääsiäistä Jyväskylässä perheen luona. Huomenna lähden taas Helsinkiin... Paljon on ollut työtä ja opiskeluja, ja muutakin tekemistä. Mutta tykkään tuosta uudesta asunnosta, se on lähellä mun työpaikkaa ja lisäksi juna-aseman vieressä, eli kyläilijöiden elämä helpottuu myös huimasti.

Tajusin tässä että oon ollut Suomessa jo melkein vuoden päivät. Vuosi on kulunut nopeasti, mutta kuitenkin tuntuu siltä, että olisin ollut täällä jo paljon pidempään. Oon tehnyt ja kokenut niin paljon tultuani Kolumbiasta. Mulla on kova ikävä Latinalaiseen Amerikkaan, haluaisin nähdä kaikki rakkaat siellä. Mutta mulla on Suomessa vielä paljon tehtävää, ja siksi se, mitä Jumala tässä maassa aikoo tehdä, onkin niin jännittävää.